keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Joskos sais vielä muutaman leiman!



Hups, virkailija laittoi virallisen leiman väärinpäin. Näitähän sattuu.



Etiopiasta tuli uutisia, jotka lupailevat hyvää! Charity-konttori oli sanallisesti lupailleet, että minulle tulee puoltokirje työlupaa varten. Tosin he halusivat vielä yhden paperin legalisoituna konttoriin. Hain kiltisti leimat (kuva yllä) ja paperi on tänään lähtenyt Tukholmasta kohti Addista!  Nyt toivomme, että saisimme kaikki mun paperit reilaan ja pääsisin lähtemään Etiopiaan ENSI VIIKOLLA! Huhhuh, jännäksi käy. Kiireinen aikataulu johtuu kielikoulusta, jossa alkaisi kurssi 6.4. Meillähän tuo päivä on pyhäpäivä, mutta Etiopiassa pääsiäistä vietetään eriaikaa niin siellä se on normityöpäivä. Tai ainakin näin luulen.

Ai kauhia. Tässähän rupeaa jo jänskäämään… Mutta kyllä mä olen ihan valmis jo lähtemään, ei haittaa vaikka tiukalla aikataululla lähtö tulisikin!


Nyt lähden Hämeenlinnaan nuorten Pointti-iltaan ja huomenna avannon kautta Ryttylän naisten järkkäämään Kepa-piiriin. 

Oikein ihanaa pääsiäisen odotusta!

Kuvia viikolta:





Auringonpimennystä katseltiin

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Hyppy tuntemattomaan?


Muistan kun ala-asteella kaverini kertoi, kuinka hänestä tulee isona lähetystyöntekijä ja että hän lähtee Afrikkaan. Ajattelin tuolloin, että ystäväni on täysin sekaisin. Mietin pienessä päässäni, ettei kukaan järkevä ihminen halua lähteä Ryttylästä mihinkään!

Tulinen on taivas, mutta ei näkynyt tuolloinkaan tulikirjaimia...
Meni muutama vuosi , tarkemmin sanottuna kymmenen vuotta. Mietin tuolloin parikymppisenä ensimmäistä kertaa elämässä, mitä Jumala haluaa minulta.  Voisiko olla niin, että Jumalalla olisi elämäni varalta jokin suunnitelma? Tuossa hetkessä ei tullut tulikirjaimia taivaalle, ei kuulunut valtavaa jyrinää vaan hyvin yksinkertainen Raamatunkohta tuli voimakkaasti mieleen: ”Menkää siis ja tehkää…” Jos minulla ei ole estettä lähetystyöhön lähtemiseen, niin miksi en sinne menisi? Lähetyskipinä syttyi.


Opiskeluaikana haaveilin usein lähtemisestä ja siitä millaista työtä voisin tehdä. Heti valmistuttuani soitin Kansanlähetykseen ja kysyin onko työkokemus pakollinen kriteeri lähetyslinjalle pääsyyn. Onneksi se oli pakollinen! Sain viettää hienot vuodet Helsingissä, kasvoin ammatillisesti paljon ja opin valtavan määrän asioita sosiaalialalta. Kuitenkin koko ajan tiesin, ettei tämä ole minun lopullinen paikka. Minulla oli koko ajan väliolo. Odotin oikeaa aikaa seuraavan askeleen ottamiseen.

Jumala täyttää meidän unelmia! On ihan tosi hurjaa, kun on saanut reilun vuoden valmistautua yhden SUUREN unelman täyttymiseen! Aina ei ole ollut helppoa, mutta Herran hallussa ollaan oltu!


Lähetyskutsuja on yhtä monenlaisia, kuin on lähtijöitäkin! Kansanlähetys hakee koko ajan uusia lähetyslinjalaisia! Oletkos miettinyt omaa paikkaa lähetyksessä? Voisiko se olla lähtijä?

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Nollasta sataan sekunnissa

Viimeisen viikon aikana tunteet ovat olleet niin alhaalla kuin olla ja osaa, mutta sieltä ne ovat lähteneet nousukiitoon.

Viime viikolla sain kuulla, että minun työlupapapereista puuttuu yksi dokumentti. Voin kertoa, etteivät ajatukseni olleet julkaisemisen arvoisia tuona hetkenä. Piti siis käydä hakemassa terveen paperit lääkäristä. Onneksi sain samalle päivälle lääkäriajan ja Late-lääkäri kirjoitti kahden kysymyksen perusteella minulle paperit kuntoon. Näyttäisi että tällä kertaa Etiopialle kelpasi legalisoimaton skannattu paperi. Onneksi näin, koska eri leimojen hakeminen vie parisen viikkoa aikaa.
Minulle tuli viikonloppuna viesti, että tällä viikolla saattaa tulla vastaus siihen, saanko mennä Etiopiaan vai en. Noh, näinhän on ollut aikaisemminkin, joten ihan vielä en täällä liputa tuon asian puolesta, mutta katsotaan miten käy!
 
Mustaa valkoisella!
Onneksi viime viikolla oli monia kivoja asioita, jotka veivät ajatuksia hiukan pois papereista ja puuttuvista dokumenteista. Olin alku viikosta Hyvinkäällä kouluvierailulla. Oli ihan parasta päästä kertomaan Etiopiassa tehtävästä kehitysyhteistyöstä ja lähetystyöstä. Nuoret olivat super vastaanottavaisia ja kyselivät innokkaasti aiheesta. Se oli kyllä palkitsevaa! 



Tällä viikolla maanantaina olin Mikkelissä vanhemmilla käymässä. Vietettiin isäni synttäreitä ja kotiseuroja. Porukoilla oli tupa täynnä väkeä ja lämpö katossa. Aivan mahtavaa!






Olen Hausjärven seurakunnan nimikkolähetti ja ensi sunnuntaina Hausjärven kirkossa minut siunataan matkaan! Jos olet täällä päin niin tervetuloa kirkkoon kello 10! 

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Psalmi 115 osui ja upposi!


Meidän Jumalamme on taivaassa. Kaiken, mitä hän tahtoo, hän myös tekee. Muiden kansojen jumalat ovat hopeaa ja kultaa, ihmiskätten työtä.
Niillä on suu, mutta ne eivät puhu, niillä on silmät, mutta ne eivät näe.
Niillä on korvat, mutta ne eivät kuule, niillä on nenä, mutta ne eivät haista.
Niillä on kädet, mutta ne eivät kosketa, niillä on jalat, mutta ne eivät kävele, niiden kurkusta ei kuulu mitään ääntä.
(Ps. 115:3-7)


Meillä on elävä Jumala. Jumala, jonka äänen voimme kuulla, jonka tahdon voimme tietää. Hän haluaa olla meihin yhteydessä ja Hän näkee kaiken! Hän tarkkaavasti kuuntelee, josko me puhuisimme Hänelle. Hän on kiinnostunut meistä: ”Mustasukkaisen kiihkeästi hän halajaa henkeä, jonka on meihin pannut” (Jaak. 4:5).
Hänellä on kädet ja jalat. Hänen käsistään ja jaloistaan voimme myös nähdä äärettömän rakkauden, jota hän on osoittanut meitä kohtaan:
Mitä voimme tästä päätellä? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin? Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala -- mutta hän julistaa vanhurskaaksi! Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus -- mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme! (Room. 8:31-34)

On se Raamattu ihmeellinen opus! 

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Hitaasti mutta varmasti...

...työlupa-asia etenee. Nyt paperit ovat edenneet odotettuun konttoriin. Sieltä odotetaan nyt vastausta siihen, saanko puoltokirjeen työlupaa varten (jos siis olen ymmärtänyt oikein). Jos puolto tulee, voin ryhtyä tekemään lähtövalmisteluita, viisumin hankkimista ja matkalippujen ostamista. 

Rukoillaan, että kaikki asiat, niin täällä kotisuomessa kuin siellä Etiopiassakin etenisivät juuri oikein ja oikeassa tahdissa. 


Värikästä kevään odotusta meille kaikille!