keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Mutaiset terveiset!

Olin ekaa kertaa reissussa yksin ja matka meni tosi kivasti. Kuski kävi hakemassa minut Addiksesta ja köröttelimme Jimmaan. Olin sen verran väsynyt, että nukuin melkein koko matkan. Jimmassa minua odotti lounas hiippakunnan naistyöntekijän Asterin luona. Aster piti minusta muutenkin huolta esim. tarjoamalla minulle kahdesti aamupalan ja sunnuntaina lounaan <3. Myös taloni vahdit pitivät minua kuin kukkaa kämmenellä. Yksi vahdeista kävi jopa pesemässä minun likaiset astiani yksi päivä!

Jimman matkalla kävin kolmessa kummilapsikohteessa. Tällä kertaa erityistä oli Bongan väliarviointi. Paikalliset hallituksen viranomaiset tekivät tarkastuksen johon kuului projektityöntekijöiden haastatteluita sekä kotikäyntejä. Yksi kotikäynti meinasi olla suomineidolle liikaa. Bongassa oli satanut tuona päivänä ja tiet ja polut olivat mudassa. Yksi koti oli jyrkän pitkän rinteen alla ja majaan oli vain pieni mutapolku. Alku matkasta sain otettua kiinni jostain risusta mutta loppu matkasta piti turvautua tarkastajamiehen apuun. Tarkastuksen jälkeen yhden miehen piti työntää minua  ylös mäenrinnettä samalla kuin toinen mies veti minua…

Limun kummilapsikohde sijaitsee tosi mutaisen tien päässä. Kuuntelin Limuun menoa edeltävän yön kun sade piiskasi kattoani. Mietin neljän aikaa aamuyöstä, että onneksi on nelivetoauto. Tie Limuun olikin ihan älyttömän mutainen. Onneksi olen tottunut ajamaan lumessa, koska paikoin muta vei autoa kuin lumikinokset konsanaan. Kun pääsimme perille Limuun ja sieltä takaisin Jimmaan auto näytti siltä kuin olisi uinut mutalammikossa. Vahtini pesi autoa pari tuntia illalla. Limussa on mainiot työntekijät ja tällä kertaa pääsin jututtamaan myös kummilapsia. Oli mukavaa nähdä kuinka hyvin lapset tulevat toimeen paikallisten työntekijöidemme kanssa!

Sunnuntaina ajoin itse Jimmasta Addikseen. Kyydissäni oli neljä naista ja matka sujui amharan kuunteluharjoituksen parissa. Näillä naisilla nimittäin juttua riitti. Välillä pysyin kärryillä ja välillä kärryjen vieressä. 

Etiopiassa on ollut todella voimakkaita sateita. Paikoitellen sateet ovat aiheuttaneet tulvia ja tulvissa on kuollut kokonaisia perheitä.

Addiksessakin on satanut ja ilmeisesti sadekausi alkoi kuukautta aikaisemmin kuin tavallisesti. Päivittäin saamme täällä nauttia sateista… Pitääkin kaivaa paksumpi peitto ja välihousut esille!
Agaro
Bonga 

Kotikäynnillä 


Limuun vievä tie


Auton pakkausta aamun sarastuksessa
Jimman tieltä saa ostettua mangoja ja mangoista saa tehtyä parasta hilloa!!
Kerttu ja tyhjä toimisto. Minulle sanottiin että tule 8:30 ja tulin toimistolle 8:30. Muut tulivat 9:30. En ole ihan vielä täysin sopeutunut paikalliseen aikakäsitykseen...




4 kommenttia:

  1. Onpa kiva lukea täältä kuulumisiasi. Aika emäntä oot, kun tommoisilla teillä ajelet ja tätsyjä kuskailet :)

    VastaaPoista
  2. On kyllä kiva lukea sun kuulumisia ja kiva että oot päässy käymään kummikohteissa. Nuo tiet ja polut kuulostaa ihan samanlaisilta kun täällä!! Tuo mutapolkutarina oli kyllä paras :D

    VastaaPoista
  3. Huikee postaus. Voi sun mutapolkuseikkailua ylös ja alas :) Ja aika mimmi kyllä tosiaan oot noilla teillä kun ajelet! Siunausta ja varjelusta päiviisi!

    VastaaPoista
  4. Mua kyllä suoraan sanottuna nolotti, kun yritin kammeta itseäni ylös sitä mäkeä. Noh, ei ollut eka kerta, kun mietin, että mitä ihmettä mä täällä teen...

    VastaaPoista